Eduskunta hyväksyi maaliskuussa työaikalain uudistuksen ja uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Muutokset palkkahallinnossa eivät siis ole ohi. Lain tavoitteena oli saada työaikalaki ajan tasalle, jotta se vastaisi yritysmaailmassa ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia, muutokset laissa ovat kuitenkin odotettua pienemmät.
Uudistukset
Uudelleen laissa määritellään säädökset esimerkiksi joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn. Muutoksilla pyritään varmistamaan joustavat työaikajärjestelyt erilaisten työnantajayritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Tällä hetkellä voimassa oleva työaikalaki on vuodelta 1996 ja joiltakin osin on koettu, etteivät muutokset ehkä olleet riittäviä siihen nähden mitä työpaikat ja työ itsessään on muuttunut. Jostakin syystä on työaikalain kokonaisuudistus koettu hankalana ja siksi nytkin uudistus oli vain osittainen.
Uudistus tuo mukanaan paikkasidonnaisesti määritellystä työajasta luopumisen melko pitkälti. Siispä esimerkiksi etätyöhön, johon ei ole työaikalakia sovellettu, sovelletaan sitä jatkossa.
Joustotyöaika
Yksi merkittävä, ehkäpä merkittävin muutos vanhaan on joustotyöaika. Joustotyöaika soveltuu varmasti parhaiten ajasta ja paikasta riippumattomaan asiantuntija- ja tietotyöhön. Joustotyö otetaan käyttöön työnantajan ja työntekijän yhteisellä päätöksellä. Työnantaja määrittelee kokonaisaikataulun työlle sekä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Työntekijä saa näiden rajojen puitteissa itse päättää työaikansa ja sen missä työn tekee. Vähintään puolet työajasta sijoitetaan työntekijän päätöksen mukaisesti. Työvuorolistoja ei ole eikä niitä tarvitse laatia.
Joustotyöaika otetaan käyttöön yhteisellä kirjallisella sopimuksella, jonka sekä työnantaja että työntekijä voivat halutessaan irtisanoa. Sopimukseen pitää kirjata ne päivät, joille työt ja lepoajat sijoitetaan. Säännöllisen viikkotyöajan ei tulisi ylittää 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Työaikapankki
Työaikapankki on nyt tuotu lakiin, kun siitä ennen on voitu sopia työehtosopimuksissa. Vaikka työaikapankki on nyt säädelty laissa, niistä ei kuitenkaan tule pakollisia. Lain mukaan pankkiin voidaan kerryttää vuodessa enintään 180 tuntia. Tunnit voi muuttaa vapaiksi. Lisä- ja ylityötunnit kerryttävät työaikapankin tunteja.
Jaksotyöaika
Jaksotyöaika tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että työnantaja voi hyvin vapaasti sijoittaa 120 työtuntia kolmen viikon jaksolle. Se ei ole uusi käsite, se on ollut aikaisemminkin käytössä esimerkiksi kuljetusalalla, ravintoloissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hotelleissa. Mutta lain muutosten myötä se laajenee uusille aloille.
Uusia aloja, joille uudistuksen jälkeen voidaan soveltaa jaksotyöaikaa ovat mm. yksityiset turvallisuuspalvelut, lehdistö, ensihoito ja pelastustoimi. Tämän lisäksi muillakin aloilla voidaan työehtosopimuksilla sopia jaksotyöajasta.
Enimmäistyöaika
Enimmäistyöaikaa on tähän asti mitattu ylityökiintiöiden kautta, mutta uuden lain myötä nämä kiintiöt poistuvat. Nyt kiintiöt ovat 250 – 330 tuntia vuodessa. Kokonaistyöaika saa uuden lain mukaan olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajan, tässä tuntimäärässä ovat mukana ylityöt, jos niitä on tehty. Tämä uudistus haastaa palkkahallinnon henkilökunnan poisoppimaan vanhan ja tuomaan tilalle uutta ajatusta ensi vuoden alusta alkaen.
Tilapäinen yötyö
Säännöllinen yötyö on edelleen uudenkin lain aikana sallittua vain laissa säädetyissä työtehtävissä, mutta tilapäisen yötyön tekemistä ja teettämistä vapautetaan. Perättäisiä yövuoroja taas vastaavasti voi olla nykyisen seitsemän sijaan vain viisi. Tämä ratkaisu, jossa toisaalta yötyön tekemistä vapautetaan mutta toisaalta samalla rajoitetaan, on laissa kompromissi. Yötyön kohdalla työnantajat halusivat lisää joustoa työsunnitteluun ja tekemiseen, kun taas työntekijät halusivat suojelua liialta kuormitukselta. Uudella säännöllä tuodaan vapautta suunnitteluun ja työ teettämiseen, mutta samalla rajoitetaan sitä miten pitkään yksi ihminen saa tehdä yötyötä tilapäisen nimikkeellä.
Uudistuksen tausta ja tekeminen
Koko uudistuksen tekeminen oli hidasta koska osapuolten tavoitteet uudelle laille olivat toisistaan hyvin poikkeavia; työnantajien järjestöt peräsivät työpaikoille enemmän joustoja ja paikallista sopimista, palkansaajien järjestöt taas olivat sitä mieltä, että nyt kun työ muutoinkin yhä enemmän siirtyy varsinaisen työajan ja -paikan ulkopuolelle, työntekijöitä pitää jatkossakin suojella liialta kuormitukselta. Tämän vuoksi eduskunta edellyttikin, että työntekijöiden edustajien valtuuksia selkiytetään niin, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja oikeutensa omilla työpaikoillaan ovat kunnossa.
Eduskunta velvoitti valtioneuvoston seuraamaan työaikalain toimivuutta ja antamaan asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle seuraavan vaalikauden aikana. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mukaan lain soveltamisen ulkopuolelle edelleen jäävät työt, joita tehdään kokonaan muualla kuin kiinteässä työpisteessä tai työ on luonteeltaan liikkuvaa tai, jossa työntekijän työaika määräytyy valtaosin asiakkaan kanssa sovittujen aikataulujen mukaan.
Vaikutus palkkahallintoon
Uudistus ei välttämättä vaikuta yrityksen palkkahallintoon oikeastaan millään lailla, mutta toisaalta joillakin yrityksillä se voi vaikuttaa paljonkin. Se miten palkkahallinnossa työskentelevät ihmiset tulevat kohtaamaan uuden lain määräykset työssään, riippuukin paljon siitä minkä alan ja minkä tyyppisen yrityksen asioita he hoitavat. Vanha laki on ollut voimassa vuodesta 1996 alkaen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Suomessa on paljon palkanlaskijoita, joille oman työelämänsä ajan nyt vielä voimassa oleva työaikalaki on aina ollut olemassa. Toki osa meistä muistaa vielä ajan ennen nykyistä lakia, mutta ajatuksissa varmasti on ainakin osittain jo hämärtynyt se, miten asiat olivat ennen vuotta 1996, niin kauan olemme soveltaneet nykyistä lakia. Lain muutokset eivät ole mullistavia, eikä niiden käytännön toteutus tule olemaan palkkahallinnon ammattilaisille vaikeaa. Vaikeinta on varmaan aluksi muistaa omissa työnantajille annettavissa ohjeistuksissa ja käytännön työssä ne muutokset, jotka vaikuttavat, ei niin, ettemmekö muistaisi niitä, jos kysytään, vaan niin että muistamme soveltaa niitä, kun tilanne on kohdalla.
Suomessa palkkahallinnon ihmiset ovat kuitenkin ammattitaitoisia ja he ovat osanneet aina soveltaa hienosti kaikkia niitä uudistuksia, jotka heille on sovellettavaksi tuotu, joten ei uusi työaikalakikaan varmasti alun totuttelun jälkeen aiheuta käytäntöön soveltamisessa suurempia ongelmia.
Kirjoittaja Riikka Lehtisellä KLT, JET on on yli 30 vuoden kokemus monipuolisista taloushallinnon tehtävistä. Hän on vaikuttanut Suomen Taloushallintoliiton hallituksessa kuusi vuotta ja lisäksi toiminut liitossa mm. toimistotarkastajana ja erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Lisäksi hän on ollut mm. valtiovarainministeriössä ja mukana työstämässä Katso-tunnistetta sekä tulorekisteriuudistusta.
Riikka Lehtisen koulutuksiin voit tutustua paremmin eduhouse a+ -palveluissa
