Viime viikkoina erityisesti pörssiyhtiöt ovat julkisuudessa ilmoittaneet peruvansa osingonjaon. Moni pienyritys saattaa nyt miettiä samaa – hätä kun on suuri.
Aika kuluu eikä liiketoiminta suju, mutta ei myöskään kriisin päättymistä näy. Kassakirstu huutaa tyhjyyttä, jollei jo suorastaan ammota sitä. Kun kaikki välittömät aputoimet kassan pelastamiseksi on tehty, niin osingon peruuttaminen on voinut tulla mieleen.
Osingon peruminen on voinut osalle tulla mieleen jo ihan senkin johdosta, että näin oma pääoma olisi terveemmän näköinen.
Jopa siis tällaisilla toimilla hyvää tarkoittavat ja vastuunsa kantavat yrittäjät pyrkivät turvaamaan yrityksensä. Yrityksen, joka mahdollisesti työllistää useita henkilöitä. Yrityksen, jolla on merkittävästi liiketaloudellista arvoa – siitäkin huolimatta, että kauppa ei juuri nyt käy tai asiakkaat ovat kaihkonneet syystä tai toisesta. Nämä yrittäjät uskovat kuitenkin koronakriisinkin loppuvan ja pelastavansa paitsi yrityksensä myös työpaikat. He tietävät, että yhtiöllä on arvoa.
Osingon peruminen on voinut osalle tulla mieleen jo ihan senkin johdosta, että näin oma pääoma olisi terveemmän näköinen ja mahdollistaisi paremmin saada lainarahaa ja siten selviytyä yli kriisin. Erityisesti vielä nyt kun on kuultu, että pankkien lainahanat eivät olekaan ihan löysällä – ei ainakaan niille yrittäjille ja yrityksille, joiden kanssa pankki ei aikaisemmin ole oltu tekemisissä. Hätä ei siis lue lakia, jopa osinkojen peruttamista pohditaan.
Mutta onko osinkojen peruminen mahdollista?
Vaikka olemmekin kuulleet monen yhtiön peruneen osingonjaon, kysymys ei kuitenkaan näissä tilanteissa ole yhtiökokouksen tekemien osingonjakopäätösten perumisesta, vaan pääsääntöisesti hallituksen esittämän osingonjaon perumisesta tai sen muuttamisesta. Näitä tietoja on tullut esimerkiksi useista pörssiyhtiöistä.
Mutta onko osingonjaon peruuttaminen mahdollista pk-yrityksessä, jossa osinko on jo jaettu? Monissa näissä yhtiöissä – yhden tai muutaman henkilön yhtiössä – kun tilikausi on päättynyt esimerkiksi 31.12.2019, on myös jo yhtiökokous pidetty ja osingot maksettu. Tällaisissa tapauksissa osingon peruuttamiseen on Verohallinnossa suhtauduttu nuivasti eikä sitä ole pääsääntöisesti hyväksytty. Asiasta on myös Verohallinnon kannanotto (vuodelta 2013).
Verohallinnon kanta on seuraava: ”Jos osinko on ollut nostettavissa, verotetaan osingonjakopäätöksessä jaettavaksi päätetty osinko siihen oikeutetun tulona, vaikka osingonjakopäätös myöhemmin peruttaisiin”.
Osingonjakopäätöksen peruuttaminen voidaan pääsääntöisesti hyväksyä verotuksessa vain silloin, kun päätös peruuttamisesta tehdään ennen kuin osinko on nostettavissa. Jos yhtiökokouksessa ei ole päätetty sen nostoajankohdasta, se katsotaan olevan nostettavissa heti yhtiökokouksen jälkeen.
Osingonjako voidaan kuitenkin peruuttaa myös verotuksessa myöhemminkin, jos siihen on oikeudellinen peruste. Tällainen peruste on esimerkiksi se, että osingon jakaminen on osakeyhtiölain säännösten vastaista.
Jos Verohallinto pysyy tässä kannassaan, paljoa ei ole tehtävissä, jos mitään lain vastaisuutta ei löydy.
Mutta yksi vaihtoehto on tällöinkin jäljellä. Nimittäin se, että yrittäjä sijoittaa saamansa osingon takaisin yhtiöön. Tämän toimenpiteen huono puoli on siinä, että ensin yrittäjän tulee maksaa siitä normaali osingosta menevä vero ja toiseksi näin takaisin laitetut varat ovat yhtiöstä nostettuja pienemmät. Tämäkin verotuksellisesta syystä.
Kirjoittajana toimi veroasiantuntija Kari Alhola.
