Tällä viikolla olen saanut muutamia huolestuneita soittoja siitä, miten oma pääoma on päässyt romahtamaan negatiivisen puolelle. Osa on ollut huolissaan lainansaantimahdollisuuksistaan tämän jälkeen. Osa taas muista kysymyksistä.
Ensimmäinen tehtävä on liputtaa asia julkistettavaksi Kaupparekisteriin: jos yhtiön hallitus havaitsee, että oma pääoma on negatiivinen, siitä pitää ilmoittaa välittömästi Kaupparekisteriin. Näin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yhtiön pääomatilanne on mahdollista korjata heti hankkimalla yhtiöön omaa pääomaa tai pääomalainaa.
Mikä sitten on järkevää? Pitäisikö yhtiölle antaa pääomalaina vai olisiko järkevämpää sijoittaa varoja vapaan oman pääoman rahastoon?
Tätä minulta ovat kysyneet niin yrittäjät kuin heitä avustavat tahot.
Asiaan vaikuttaa moni tekijä. On esimerkiksi huomioitava, tulevatko rahat omistajayrittäjältä ja onko heitä useampia vai onko kysymys sittenkin muun kuin osakkeenomistajan sijoituksesta. Tällä viikolla käsittelemissäni tilanteissa kyse on pääsääntöisesti ollut osakkaiden omista sijoituksista yhtiöön.
Pari verotuksellista näkökohtaa
Oman pääoman negatiivisuus on mahdollista saada kuntoon esimerkiksi pääomalainalla tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston sijoituksella eli ns. SVOP-rahastosijoituksella. Vaikka kyseinen tilanne ei olekaan ensi sijassa verotuksellinen, veronäkökohdat kannattaa ehdottomasti tässä kohdin huomioida.
Pääomalaina on pääsääntöisesti velkaa, joka pitää yleensä maksaa takaisin tilanteen niin salliessa. Verotuksellisesti kaikki velka pienentää lähtökohtaisesti yhtiön nettovarallisuutta ja sitä kautta kiristää osinkoverotusta. Vaikka osinkoja ei jaettaisikaan, tätä näkökulmaa ei kannata pohdinnoissaan sivuuttaa.
Sijoitus vapaan oman pääoman rahastoon (ns. SVOP-rahasto) on pääomalainaa monimutkaisempi kokonaisuus erityisesti verotuksen näkökulmasta. Hyvä puoli on, se että SVOP lisää nettovarallisuutta ja siten huojentaa osinkoverotusta. Huonot puolensa se taas näyttää silloin, jos kaikki osakkeenomistajat eivät sijoitakaan yhtiöön osakeomistuksensa suhteessa: jos tästä poiketaan ja aikanaan kriisirahoituksena ajateltu SVOP-rahasto palautetaan, palautus verotetaan omistuksen suhteessa.
Esimerkiksi
Yrittäjät A ja B omistavat Yritys Oy:n puoliksi (50 % / 50 %). Yhtiössä on vain yhdenlajisia osakkeita. Yhtiön oman pääoman ajautuessa kriisissä pakkaselle yrittäjä A sijoittaa yhtiön SVOP-rahastoon100.000 euroa. B ei vastaavaa sijoitusta tee. Aikanaan – koronakriisin hellitettyä ja tilanteen parannuttua – Yritys Oy:ssä päätetään jakaa 100.000 euroa SVOP-rahastosta pääoman palautusta.
Osakeyhtiölain mukaan kysymys on varojenjaosta, joka tapahtuu osakeomistuksen suhteessa. Näin jaetusta 100.000 eurosta 50.000 euroa verotetaan yrittäjä A:n tuloina ja hän ei maksa tästä veroa lainkaan. Toinen 50.000 euroa verotetaan yrittäjä B:n tuloina osinkoverosäännöksin, koska hän ei ole kyseisiä varoja yhtiöön sijoittanut.
Lopputulos on tämä, vaikka yrittäjät A ja B olisivat sopineet toisin eli, että yrittäjä A saa 100.000 euroa, koska hän on ne sinne sijoittanutkin. Jos näin toimitaan, seurauksena voi olla lisäksi lahjaverotus eli yrittäjä B:n katsotaan antaneen yrittäjälle A:lle 50.000 euron lahjan. A:lle tulisi siten vielä lahjaverokin maksettavaksi.
Tällaisia yllätyksiä tuskin kukin haluaa kohdalleen, vaikka koronaepidemiaa ei olisi ollutkaan.
Yrittäjä tai yrittäjää avustava taloushallinnon ammattilainen: ole kaukaa viisas ja ota verotus huomioon myös yhtiötä pääomittaessa!
Kirjoittajana toimii veroasiantuntija Kari Alhola.
