Verotuksen saralla muutoksia tapahtuu yhtenään, mikä omalta osaltaan tekeekin sen kanssa työskentelystä erityisen mielenkiintoista. Varsinkin vuodenvaihde on verotuksellisesti aina erityisen jännittävä, sillä useimmiten lakimuutokset astuvat voimaan ilotulitteiden ja samppanjapullojen paukkuessa. Vuosi 2019 ei ollut tältä osin poikkeus, vaan taas meillä riittää uutta opeteltavaa.
Vallitsevan oikeustilan ja verotuskäytännön seuraaminen erityisesti arvonlisäverotuksen osalta on aikaa vievää hommaa ja pahimmillaan jopa erittäin työlästä. Omalta osaltaan tämän aiheuttaa muuttuva lainsäädäntö niin Suomessa kuin myös EU-tasolla, mutta myös verotuskäytännön kehittyminen kansallisesti ja EU-tuomioistuimen tasolla. Tarkistettavia tietolähteitä on useita ja joskus informaatiotulva ja sen käsittely saattaavatkin tuntua melkoiselta Jaakobin painilta.
Arvosetelit: yksityis- ja monikäyttösetelit
EU-tasolla on pitkään vallinnut pyrkimys yhdenmukaistaa erilaisten arvosetelien arvonlisäverokäsittelyä. Aikaisemmin EU-tasolla asiaa käsiteltäessä jäsenmaat eivät päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen tarvittavista toimenpiteistä. Tästä syystä direktiivi annettiin ”ilman yhteistä mielipidettä” kesäkuussa 2016 (2016/1065). Aihetta käsittelevässä hallituksen esityksessä (HE 25/2018 vp) onkin erikseen todettu, että direktiivi on osittain tulkinnallinen. Tämä taas saa käytännössä aikaan jatkossakin tulkinnallisia eroavuuksia EU-valtioiden välillä. Tästä huolimatta sääntely on tervetullutta, sillä kotimainen oikeus- ja verotuskäytäntö on arvoseteleiden, kuten teleprepaid-tuotteiden, osalta ollut varsin epäyhtenäistä.
Arvosetelit jaetaan nykyään yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Niiden verokohtelu jakautuu jatkossa ennakkomaksujen ja lunastushetkellä luovutettavien tavaroiden ja palvelujen verottamiseen. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä maksettua hintaa pidetään hankittujen tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden ja palvelujen myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on jatkossa aina erikseen säädetty verolliseksi.
Erityistä huomiota yritysten tulee jatkossa kiinnittää arvosetelin ja maksuvälineiden eroihin. Korkein hallinto-oikeus nimittäin vahvisti aikaisemmin viime vuonna (KHO:2018:70), että teleoperaattorien monikäyttöiset prepaid-tuotteet ovat maksuvälineitä ja jakelijan myymä palvelu on veroton. KHO:n ratkaisu erosi Verohallinnon kannasta, jonka mukaan kyse oli ollut telepalvelun ennakkomaksuista. Uuden säännöksen valossa kyseessä on siis monikäyttösetelin myynnistä, joka on arvonlisäverolain soveltamisalan ulkopuolinen toimi ja verontilitysvelvollisuus syntyy vasta arvoa käytettäessä.
Erityisiä hankaluuksia tulevat lisäksi aiheuttamaan tilanteet, joissa yksikäyttösetelin lunastaja on eri taho kuin liikkeeseenlaskija. Myös siirtymäsäännökset on otettava huomioon.
Telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut sekä sähköiset palvelut
Verotusmaa kuluttajaostajan ostamista telepalveluista, radio- ja televisiolähetyspalveluista sekä sähköisistä palveluista määräytyy ostajan kotimaan mukaan, kun kotimaa sijaitsee jossakin EU-jäsenvaltiossa. Käytännössä tämä tarkoittaa suomalaisen myyjän osalta velvollisuutta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi ostajan kotivaltioon, ellei myyjä vaihtoehtoisesti ryhdy käyttämään arvonlisäveron erityisjärjestelmää. Erityisjärjestelmän käyttämisen kautta myyjä välttyy rekisteröitrymisvelvoitteilta ja pystyy hoitamaan ilmoittamis- ja maksuvelvollisuutensa ko. maihin sähköisen portaalin kautta.
Vuodenvaihteessa voimaantulleen muutoksen myötä myyjä voi valita verotuspaikakseen ko. myyntien osalta oman sijoittautumisvaltionsa tietyin ehdoin.
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen muutoksen myötä myyjä voi valita verotuspaikakseen ko. myyntien osalta oman sijoittautumisvaltionsa, jos näiden myyntien kokonaisarvo on kalenterivuonna enintään 10 000 euroa eikä määrä ole ylittynyt edellisenä vuotena. Mikäli raja-arvo ylittyy verovuoden aikana, verotuspaikka on ostajan kotipaikka kyseisestä ajankohdasta alkaen.
Alennettu verokanta sähköisille lehdille ja kirjoille 7/2019 alkaen
Heinäkuusta 2019 alkaen sähköisten lehtien ja kirjojen myyntiin sovelletaan alennettua 10 %:n verokantaa. Alennettu verokanta soveltuu siten heinäkuusta alkaen sähköisiin kirjoihin ja äänikirjoihin, sähköisiin sanoma- ja aikakausilehtiin sekä painettujen lehtien irtonumeromyyntiin. Uuden verokannan soveltaminen ei kuitenkaan ulotu pääosin musiikki- tai videosisältöä koskeviin julkaisuihin, tietokoneohjelmiin tai -peleihin eikä mainosseteleihin tai hintakatalogeihin.
Esiintyvät taiteilijat
Vuoden 2018 puolella on julkaistu luonnos hallituksen esitykseksi (VM104:00/2018), joka käsittelee esiintyvien taiteilijoiden arvonlisäverotusta. Mahdollisen lakimuutoksen jälkeen urheilijoilla, esiintyvillä taiteilijoilla sekä heidän esityksiään myyville ohjelmatoimistoille on mahdollisuus hakeutua verovelvolliseksi esiintymispalkkioiden ja muiden toimintaan liittyvien korvausten osalta. Verovelvolliseksi hakeutumisen jälkeen kyseiset tahot olisivat oikeutettuja vähentämään liiketoimintaansa liittyvien kulujen sisältämät arvonlisäverot ja toisaalta velvollisia maksamaan myynneistään veroja alennetun 10 %:n mukaisesti.
Tarkoituksena on nujertaa alv-petosten tekomahdollisuudet ja tehdä EU:n sisäisestä liiketoiminnasta yksinkertaisempaa.
Tuleva suuri alv-muutos
Euroopan unioni on parhaillaan valmistelemassa suurta kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyvää muutosta. Muutoksen tarkoituksena ja tavoitteena Euroopan komission mukaan on modernisoida nykyistä arvonlisäverojärjestelmää ja kehittää sitä yhdenmukaisempaan suuntaan. Tämän lisäksi tarkoituksena on nujertaa alv-petosten tekomahdollisuudet ja tehdä EU:n sisäisestä liiketoiminnasta yksinkertaisempaa. Käytännössä tämä tarkoittaa ylimääräisen verobyrokratian kitkemistä ja hallinnollisten velvollisuuksien ja veroseuraamusten vaikutusten minimointia liiketoimintaan tehtävässä päätöksenteossa.
Komission toimintasuunnitelma kattaa tavoitteita seuraavien aihepiirien ympärillä:
- Verotuksen aiheuttamien esteiden vähentäminen verkkokaupassa
- Yhteistyön parantaminen EU:n ja muiden maiden välillä. Tarkoituksena tehostaa verojen keräämistä ja kehittää kansallisia verohallintoja tehokkaampaan suuntaan
- Rajat ylittävän kaupankäynnin helpottaminen
- Laajempia vapautuksia jäsenmaille päättää omista alv-kannoistaan
Euroopan neuvosto on jo hyväksynyt ehdotukset liittyen sähköisten julkaisujen myyntiin sovellettavista alennetuista verokannoista sekä yleisen väliaikaisen käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta osana karusellipetosten ehkäisemishankkeita. Väliaikaisen käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen on vapaaehtoista ja sen käyttöönotto edellyttää, että 25% jäsenmaan alv-vajeesta aiheutuu karusellipetoksista. Tästä syystä ko. menettely ei tule sovellettavaksi Suomessa.
Euroopan neuvosto on lisäksi sopinut erillisistä, vuonna 2020 voimaan tulevista pikaratkaisuista, joista yksi tärkeimmistä koskee call off -varastoja ja niihin liittyvää yksinkertaistamismenettelyn käyttöönottoa kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Muut pikaratkaisut koskevat alv-tunnisteita, ketjuliiketoimia sekä yhteisömyyntien verottomuuden todistamisen yksinkertaistamista.
Kirjoittaja Heikki Rintala on työskennellyt vero-oikeuden parissa toistakymmenttä vuotta. Ennen Mintter Oy:n perustamista hän on mm. toiminut veroasiantuntijan useassa eri tehtävässä.
Heikki kouluttaa arvonlisäverotuksen ajankohtaiskysymyksistä myös Eduhousella. Tutustu koulutussisältöihin eduhouse-koulutuspalvelussa.
