LOADING...
  • ALV Verotus Taloushallinto arvonlisäverotus | 22.11.2019 | Heikki Rintala

    Arvonlisäveron vähennysoikeus yrityksen ostoista

    Arvonlisäveron yleinen vähennysoikeus on arvonlisäveronjärjestelmämme toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Jos arvonlisävero olisi vähennyskelvoton, se saisi aikaan piilevää arvonlisäveroa: tällöin vähennyskelvoton arvonlisävero siirtyisi vähennyskelvottomana eränä myytävien tavaroiden ja palveluiden hintaan.

    Tiedätkö sinä, milloin hankintojen arvonlisäveron saa vähentää ja milloin taas ei? Miksi näin on?

    Verollinen myynti = alvin saa vähentää - näin pääsääntöisesti, mutta ei suinkaan poikkeuksetta!

    Terminä laajaa veropohjaa käytetään kuvaamaan myynnin veronalaisuutta eli mitä laajempi veropohja, sitä vähemmän poikkeuksia myynnin verollisuudessa ( = erikseen verottomaksi säädettyjä myyntejä). Kuten arvonlisäverotuksessa on yleisesti omaksuttu, verolliseen myyntiin kohdistuvat hankinnat ovat laajalti vähennyskelpoisia, jolloin laaja veropohja ja yleinen vähennysoikeus tukevat toinen toisiaan.

    Ikäväkseni tässä yhteydessä on kuitenkin pakko todeta, että nykytilassa myynnin verollisuus ei automaattisesti tarkoita vähennysoikeutta myyntiin kohdistuvien hankintojen osalta, vaan arvonlisäverolain 114 §:ssä on erikseen säädetty sellaisista kuluista, joiden osalta vähennysoikeutta ei ole lainkaan, vaikka siis hankinta liittyisikin verolliseen myyntiin.

    Valitettavasti tämä arvonlisäverolakiin implementoitu noin 20 vuotta vanha tyhjentävä lista on osittain pahasti vanhanaikainen, eikä vastaa enää nykyajan mukanaan tuomiin tarpeisiin tai vaatimuksiin. Nimittäin yritystoiminta on kehittynyt näiden reilun 20 vuoden aikana huomattavaa vauhtia, mikä on saanut aikaan tilanteita, joissa 20 vuotta sitten järkeen käynyt rajaus arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyen ei enää ole samalla tavoin perusteltavissa. Lainsäädännön tulee kehittyä samaan tahtiin kuin yritystoiminnakin ja jos näin ei käy, verolainsäädäntö ei pysty tarjoamaan yrityksille sellaista pelikenttää, joka tukisi kannattavaa yritystoimintaa.

    Milloin saa vähentää arvonlisäveron?

    Ostojen sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeuden olemassaoloa perusteellaan useimmiten sillä, että tehty hankinta on liittynyt ostajan harjoittamaan arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Tässä yhteydessä oston ja verollisen liiketoiminnan väliseltä suhteelta edellytetään välittömyyttä – eli puhutaan oston ja myynnin suorasta ja välittömästä yhteydestä. Mikäli tällainen yhteys on olemassa, myös edellytykset alv-vähennyksen tekemiselle ovat suurella todennäköisyydellä olemassa.

    Syntynyt kulu voi olla vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa myös silloin, kun se palvelee yrityksen harjoittamaa liiketoimintaa yleisellä tasolla. Tällöin kulusta käytetään nimeä yleiskulu. Tyyppiesimerkkinä yleiskuluista voidaan pitää kirjanpitoa. Tällainen kulu voi liittyä sekä yrityksen harjoittamaan verolliseen että verottomaan liiketoimintaan, jolloin kulu voidaan jakaa vähennyskelpoiseksi ja -kelvottomasi esimerkiksi liikevaihtojen suhteissa. Toisaalta jos yritys harjoittaa vain ja ainoastaan verollista liiketoimintaa, kyseiset kulut ovat vähennyskelpoisia kokonaisuudessaan.

    Vähennysoikeuden rajoitukset - järkeä vai ei?

    Arvonlisäveron vähennyskelpoisuuden kannalta ehdottomasti ongelmallisin asia liittyy 114 §:ssä listattuihin vähennysoikeuden rajoituksiin. Kyseisen lainkohdan mukaan arvonlisäveroa ei saa vähentää verollisen oston kohdistuessa seuraaviin tavaroihin tai palveluihin:

    • verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävä kiinteistö sekä siihen tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut;
    • edustustarkoitukseen käytettävät tavarat ja palvelut;
    • henkilöautot, moottoripyörät, matkailuperävaunut, rakenteeltaan pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut vesialukset ja sellaiset ilma-alukset, joiden suurin sallittu lähtömassa on enintään 1 550 kg, sekä niihin tai niiden käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut
    • Vähennysoikeuden rajoitus ei koske ajoneuvoa ja alusta, joka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi taikka käytettäväksi ammattimaiseen henkilökuljetukseen tai ajo-opetukseen, eikä henkilöautoa, joka on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön.

    Listan kaksi ensimmäistä kohtaa eivät mielestäni tarvitse sen tarkempia perusteluja. On selvää, että kulut kohdistuvat enemmän yrityksen henkilökuntaan, eikä siten yrityksen harjoittamaan liiketoimintaan. On silti tärkeää ymmärtää, että kyseinen lainkohta ei estä muiden henkilökuntaan kohdistuvien kulujen vähennysoikeutta. Sitä vastoin edustuskulujen ja listan viimeisessä kohdassa mainitun kulkuvälineen rajaaminen vähennysoikeuden ulkopuolelle on järjetöntä!

    Kun kulujen vähennyskelpoisuutta miettii arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen näkökulmasta, on selvää, että edustuskulut liittyvät yrityksen harjoittamaan verolliseen liiketoimintaan. Edustuskulut tähtäävät myynnin lisäämiseen ja uusien asiakkuuksien luomiseen eli tarkoitusperä niillä on tismalleen sama kuin markkinointikuluillakin. Tässä yhteydessä kulujen vähennysoikeus määrittyy sen mukaan, minkälaiseen asiakasryhmään kulut kohdistuvat – eli juuri siihen, mihin markkinointi- ja edustuskulujen välinen rajanvetokin aina kiteytyy. Mielestäni edustuskulujen arvonlisävero pitäisi ehdottomasti säätää vähennyskelpoiseksi, jolloin mahdolliset ylilyönnit tai perusteettomat vähennykset voitaisiin oikaista oman käytön verotuksen säännöksillä.

    Täysin oma lukunsa onkin sitten moottoriajoneuvot ja tietyt perässä vedettävät laitteet ja niiden säätäminen vähennysoikeuden ulkopuolelle. On ymmärrettävää, että 90-luvun alkupuolella on moottoriveneet mielletty "juppien huvitteluksi" ja on ollut selvää, että ne eivät ole liittyneet verolliseen liiketoimintaan. Toisaalta henkilöauto on mielletty usein yrittäjän keinoksi maksaa itselleen ”ylimääräistä” korvausta omasta työstään, jolloin ahtaasti ajatellen myös henkilöauto voidaan nähdä yksityiskäyttöön liittyvänä kuluna. Tästä huolimatta kahdenkymmenen vuoden aikana liiketoiminta on kehittynyt huomattavasti lakia nopeammin. Lainsäädännön pysyessä muuttumattomana nykypäivänä ei ole lainkaan poikkeuksellista, että venettä käytetään verollisessa liiketoiminnassa – esim. vesistönruoppaustyössä. Näin arvonlisäverolain 114 § voi saada aikaan kestämättömän tilanteen, jossa myynnistä yritys maksaa arvonlisäveroa, mutta ostojen osalta yrittäjällä ei ole minkäänlaista vähennysoikeutta kulujen kohdistuessa moottoriveneeseen. Tämä on täysin järjetön ja kestämätön tilanne!

     

    Aiheeseen liittyvää

    Osakeyhtiön varojenjako - ristiriitaa osakeyhtiölain ja verolainsäädännön välillä?

    Osakeyhtiön varojenjako - ristiriitaa osakeyhtiölain ja verolainsäädännön välillä?

    Osakeyhtiömuotoisena toimivan yrittäjän varojen...

    Onko ulkoistamisesta nyt muodostunut kaiken pahan alku ja juuri?

    Onko ulkoistamisesta nyt muodostunut kaiken pahan alku ja juuri?

    Fifty-Sixty. Tämähän riippuu itse asiassa ulkoistajan...

    Miksi verkkokoulutus on kiireisen asiantuntijan paras ystävä?

    Miksi verkkokoulutus on kiireisen asiantuntijan paras ystävä?

    Oman asiantuntijuuden säilyttäminen ja kehittäminen on...

    Työaikalaki muuttuu - uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

    Työaikalaki muuttuu - uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

    Eduskunta hyväksyi maaliskuussa työaikalain uudistuksen...

    Miksi juuri minä valitsisin eduStreamin?

    round-brain

    Asiantuntijoilta asiantuntijoille

    Kouluttajamme ovat itse aktiivisesti asiantuntijatyössä mukana ja tietävät, millaista tietoa tänä päivänä työelämässä ja käytännössä tarvitaan.

    round-speech

    Vuorovaikutteista oppimista

    Osallistu keskusteluun tai kysy kouluttajalta kysymyksiä chatissa. Saa reaaliaikaisia vastauksia kysymyksiisi.

    round-computer

    Toimii kaikilla laitteilla kaikkialla

    Käytä eduStreamia läppärillä tai mobiililaitteella. Se toimii missä ja milloin vain. Tarvitset vain nettiyhteyden.